maanantai 9. huhtikuuta 2018

Ensimmäinen viikko takana

Heippa taas!



Ensimmäinen viikko täällä Balilla alkaa olla lopuillaan. Alkuviikosta meillä kaikilla oli jonkin asteinen kulttuurishokki. Työpäivät tuntuivat hieman haastavilta ja illalla mieltä painoi päivän haastavuus. On onni, että meitä on täällä kolme, niin voidaan jutella näistä tunteista ja tsempata toisiamme. Keskiviikkona meillä oli jo parempi fiilis ja työtkin tuntuivat mukavilta. Meille tuli vähän  yllätyksenä, että miten rankkaa tämä alku tulee olemaan, vaikka tätä paljon mietittiinkin Suomen puolella. Välillä täällä tulee työpäivien aikana hetkiä, jolloin tekemistä ei välttämättä ole kaikille kolmelle. Tästä syystä päätimme, että jatkossa teemme ma-ke niin, että yksi on aamuvuorossa ja kaksi iltavuorossa. Torstait ja sunnuntait teemme yhdessä, koska silloin on aktiviteettiaamupäivä.

Aamukävelyllä 

Aamukävelyllä



Lisäksi kielimuuri meidän ja Sadajiwan työntekijöiden välillä tuo jonkin verran haasteita. Onneksi täällä on kuitenkin työntekijöitä, jotka puhuvat sujuvasti englantia. Olemme nyt saaneet juteltua muiden työntekijöiden kanssa, vaikka aluksi puolin jos toisin saattoi hieman jännittää puhua vierasta kieltä.

Torstaina meillä oli aktiviteetti aamupäivällä. Tällöin paikallisia vanhuksia saapui Klinik Sadajiwalle, heiltä otettiin ensin verenpaineet ja sen jälkeen siirryimme aktiviteettitilaan. Täällä käytetään verenpaineenmittaukseen manuaalista verenpainemittaria. Tämä toi meille haasteita, sillä Suomessa olemme tottuneet käyttämään automaattimittareita :D Ehkä kuitenkin tulemme oppimaan manuaalisen verenpainemittarin käytön tämän kuuden viikon aikana.

Meidän aktiviteettitila

Aktiviteetti oli mielenkiintoinen. Ensin meillä oli yhteensä neljä erilaista jumppaa/tanssia, jossa me suomalaiset emme pysyneet välillä perässä. Tämän jälkeen oli aktiviteetti diabeetikoille, jossa aluksi jumpattiin varpaita ja jalkoja. Jumppailun jälkeen meidän piti riisua sukat ja meille annettiin sanomalehdestä sivut. Ensin meidän piti pyörittää sanomalehdestä pallo ja sen jälkeen avata se, käyttämättä käsiä. Sen jälkeen paperi piti repiä  kahtia ja puolikas taas neljään osaan. Tämän jälkeen kaikki paperipalat tuli pyörittää yhdeksi palloksi ja nostaa jaloilla roskakoriin. Diabeetikoille tarkoitetun aktiviteetin jälkeen siirryttiin kämmeniin ja sormiin. Sormia venyteltiin useilla eri liikkeillä. Viimeisenä aktiviteettinä meillä oli suujumppa ja ääntelyharjoituksia. Suujumpassa pyöriteltiin kieltä ympäri suuta ja näytettiin kieltä :D Ääntelyharjoituksissa meillä oli taulu, jossa luki   indonesialaisia tavuja, joita toistettiin muutaman kerran. Aktiviteetin päätteeksi paikallisille annettiin perinteisiä balilaisia kakkuja. Mekin saimme niitä maistella. Kakut olivat siis vihreää hyytelöä, jonka päällä oli kookosta ja siirapin tyyppistä ”sokeria”. Mielipiteitä on monia, mutta Veera ei oikein vakuuttunut kakuista.

Perinteinen Balilainen kakku


Klinik Sadajiwa tekee myös kotikäyntejä. Torstaina kotikäynneillä sadajiwan hoitaja kirjoitti paljon tietoja paperiin joita kerättiin yhteensä noin 8 talosta. Myöhemmin selvisi, että tiedot lähetetään jonnekin hallitukselle, jotta tiedot saadaan internettiin. Kylän asukkailla oli useita kortteja, joita paikallinen sairaanhoitaja katseli. Jos asukkaalla lukee jossain kortissa ”Klinik Sadajiwa” tarkoittaa se sitä, että kaikki hoito ja lääkkeet mitä he poliklinikalta hakevat, ovat heille ilmaisia. Muussa tapauksessa apua kyllä annetaan, mutta se on maksullista.


Meillä on vapaapäivät perjantaisin ja lauantaisin. Perjantaina emme lähteneet mihinkään, koska meillä oli opinnäytetyö seminaari, jonka suoritinme ac-yhteydellä. Lauantaiaamuna lähdimme kahdeksan aikoihin tutustumaan Sanur Beachiin. Matka täältä Sanurille kesti vajaan tunnin, vaikka matkaa on vain noin 25 kilometriä. Täällä liikenne on _vähän_ toisenlaista kuin meillä Suomessa. Täällä on paljon skoottereita ja vaikuttaa siltä, että se väistää joka pelkää jäävänsä alle.

Onnistunut seminaari takana! :)



Sanurilla kiertelimme kauppoja, otimme aurinkoa ja uimme sekä kiertelimme rannalla. Aurinko paistoi koko päivän pilvien takaa, mutta silti paloimme jokainen. Aurinkorasvaa tietenkin käytimme, mutta emme selvästikään tarpeeksi.

Jatketaan taas ensiviikolla. :)


Pyöräretkellä jossain päin Badungia 

Greetings from Bali



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vielä viimeisen kerran

Heippa taas! Kuusi viikkoa harjottelua on takana päin. Viimeiset päivät harjoittelupaikalla kuluivat tavalliseen tapaan.  Viimeisellä...